torstai, 14. toukokuuta 2009
Niin ja mun esikoisteos valmistuu
Kuinka esikoisteos valmistuu? Muun muassa näin: lisäsin tänään kässäriin kaksi sanaa (niin ja) ja poistin yhden (mun). Päivä on muutenkin ollut runollinen: ostin kukkia (riippapelargonioita, pystyjä myös ja rautayrttiä), joita en kuitenkaan vielä ole saanut istutettua. On niin kylmä, että menen saunaan ja mietin muutaman lisäsanan kierrättämistä iltapuhteinani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
6 kommenttia:
Voin oikein tuntea kuinka adrenaliini kohisee suonissasi!
Puhut muuten totta! Posketkin punottavat koko ajan.
Ehkä tämä sopii tähän alle. Eli. Koulussa opetettiin ala-asteella näin:
1) Ruoka tuoksuu/haisee/maistuu jostakin ihmisestä jonkinlaiselta, ei jonkinlaiselle.
1a) Jokin myös tuntuu jonkinlaiselta, ei jonkinlaiselle.
2) Ruokaa laitetaan, muuten pannaan.
3) Nesteet tippuvat, esineet/ihmiset/kappaleet putoavat.
Yritän sanoa toistuvasti itselleni, että kieli muuttuu. Koirakoulut käyneenä (ks. brändäys) huomaan kuitenkin, että tukahdutettu haukku tulee sitten kuitenkin jossain vaiheessa väkisinkin läpi. Jos ei muuten, niin alistuneena vinkunana.
Eilen keksin uuden metodin, joka on kaikin puolin turha ja aikaa tuhlaava: luen kässäriäni kahden huoneen päässä siitä, missä tietokone kököttää. Kun tulen kässärissä muutosta huutavaan kohtaan, en merkitse paperille mitään, vaan kävelen saman tien koneelle ilman papereita. Tempun koneella tehtyäni palaan kässärin luo, jatkan lukemista - ja pahimmassa tapauksessa olen heti seuraavan kappaleen kohdalla takaisin koneella.
En tiedä, mitä tällä saavutan, mutta jotenkin hauskaa on. Sen sijaan tiedän kyllä, mistä tämä jumppa on peräisin: muistan vuosikymmenten takaisen pianon mestarikurssin, jonka opettaja neuvoi ulkoaopettelun tapahtuvaksi niin, että nuotit ovat huoneen kauimmaisessa nurkassa. Pianon äärestä noustaan aina kun muisti alkaa hoippua, luetaan nuottia poissa pianon äärestä ja taas palataan sinne lukuhetken jälkeen.
Eihän näissä kahdessa hommassa ole mitään samaa, en siis aio opiskella kirjaani ulkoa, mutta jotain viihdykettä tässä on keksittävä. Muu kansa taitaa katsoa Euroviisuja.
Ei kun Life Ballin avajaisia Wienin Rathausplatzilta. Hyvien ihmisten hyvää HIV-vastaista Charity-juhlaa.
Minä käyn lävitse "vähintään kolme virhettä korjattava per liuska" -kierrosta. Mistä virheitä ja epätäsmällisyyksiä aina vain sikiää? Luultavasti niillä on villi, yöaikainen elämä. Toivottavasti yötön yö tulee pian pelastamaan näiltä pupuilta!
Lähetä kommentti